Juhlakampaus

Pääsin taas lauantaina toteuttamaan itseäni tekemällä juhlakampauksen eräälle tuttavalleni vuosijuhlaa varten. On niin hauskaa päästä tekemään kampauksia erityisesti pitkiin ja paksuihin hiuksiin, koska niistä saa vaikka mitä aikaiseksi. Vain taivas (sekä mielikuvitus!) on rajana.

 

Juhlakalu sanoi olevansa todella tyytyväinen kampaukseensa ja silloin myös kampauksentekijän on oltava tyytyväinen.

 

 

 

 

Mistä on päivä siskon kanssa tehty?

Päivä siskon kanssa on tehty...

 

...lapsuuden maisemissa ajelemisesta sekä vanhojen aikojen muistelemisesta.

 

"Muistaks ku aina pienenä käveltiin Makuuniin ostamaan karkkia lauantaisin? Ei oo enää Makuunia tossa."

"Haha, entä ne kotibileet sillon, sun synttäreinä?" "Kukkaruukut ja mullat lenteli etupihalla.. Mitä muuta, ne kuokkavieraat.." "No mut me oltiin kyl aina tosi fiksusti."

 

 ...kosmetiikan metsästämisestä.

 

"Tarviiks sä oikeesti noita kaikkia? Nyt lähti lapasesta Ida."

"Mä pakkaan nää huolellisesti, ettei tänne vaa jää mitää niinku viimeks."

 

...kirpputorilla kiertelystä.

 

"Miten voi olla, että meillä on niin samanlainen tyyli mutta kuitenkin ihan erilainen?"

"Etkö sä ymmärrä että tällaset hippikuosit on nyt muotia?"

 

...ruokakaupassa sekoilusta.

 

"Sä sanoit ettei oo pitkä kauppalista!"

"Ida, nyt sä unohdit korin tonne mis on noi suolakurkut."

 

...syömisestä.

 

"Mä en halua päärynää." "Ota nyt, se sopii tosi hyvin vuohenjuuston kans, usko mua." "Ota se pois mun lautaselta nyt, etkö sä usko etten haluu sekottaa makeeta ja suolasta."

 

...musiikin kuuntelemisesta.

 

"Et laita tota kyl snäppiin!"

 

...hiusvärin korjailusta kotona.

 

"Kai sä laitat mun hiukset yhtä huolellisesti kun sun asiakkaiden?"

 

...yleisestä sekoilusta.

 

"Oikeesti, jos joku nyt kuulis meiän jutut, se ajattelis et me ollaan ihan vinksahtaneita."

"Mun tekee mieli sushia." "Etkö sä enää pelkää lapamatoo?" "En." "Arvasin et se on vaan joku vaihe."

 

Tätä, ja paljon kaikkea muuta hauskaa sisälsi tiistai, kun sain siskoni tänne vierailulle koko päiväksi. Meillä oli todella ihana ja hauska päivä.

 

Rakastan sitä, kun oman siskon kanssa voi puhua kaikkea mahdollista, ilman että koskaan tarvitsee ajatella sen tarkemmin mitä suustaan päästää. Voi ja nimenomaan saa puhua suoraan, koska ikinä ei ole pelkoa siitä, että toinen suuttuu ja lähtee menemään. Se toinen on siinä vierellä eikä lähde kulumallakaan. Vaikka toinen olisi älyttömän ärsyttävä, rakkaus toista kohtaan on aina suurempi.

Rakastan sitä, että me voimme myös olla ihan hiljaa pitkän aikaa, mutta tärkeintä on tieto siitä, että se toinen on siinä vierellä - läsnäolo. Ihan niin kuin silloin, kun asuimme saman katon alla. Joskus tulee suunnaton ikävä niitä hetkiä kohtaan, kun pystyi vain kävelemään toisen huoneeseen - juttelemaan, koheltamaan tai tappelemaan. Olemme monta kertaa puhuneet, että kunpa olisi mahdollista edes yhdeksi päiväksi palata siihen aikaan, kun olimme nuoria. Saisimmepa vielä päivän ajan elää sitä aikaa, mitä me niin kovin joskus huomaamme ikävöivämme. Onneksi on muistot - sydämissä, kuvissa, runoissa sekä videoissa.

 

-97.

"Jos sinua ei olisi

Ei olisi minuakaan."

 

 

Banneri

Ihana ystäväni Nora teki minulle bannerin, koska hän tietää minun olevan teknisesti lahjaton. Olimme puhuneet bannerin tekemisestä blogiini ja luulin, että tekisimme sen yhdessä, mutta tämä ihana nainen pääsi yllättämään minut täysin! Bannerista tuli mielestäni todella upea - ihan minun näköiseni. :) Sopivasti kesän kolkutellessa ovelle, saapui myös kesä blogiini bannerin muodossa. Olen todella tyytyväinen siihen. Kiitos Nora!

Nora kirjoittaa kauneuspainotteista lifestyleblogia ja hän on erityisen kiinnostunut kosmetiikasta sekä meikkaamisesta. Eli jos kosmetiikka, kauneudenhoito, erilaiset vinkit ja tuotearvostelut kiinnostavat, käykää kurkkaamassa kauniin Noran blogia, täällä!

 

Mukavaa ja aurinkoista viikonalkua kaikille! <3:ida

KYMMENEN

1. Pidän todella paljon kauhuelokuvista ja trillereistä. Mitä enemmän jännitystä, sen parempi. Mitä enemmän verta, sen parempi. Valot sammuksiin ja elokuva pyörimään: aah se kutkuttava tunne vatsanpohjassa, joka tarkoittaa että kohta alkaa tapahtua jänniä!

2. Pidän enemmän suolaisesta hyvästä kuin makeasta.

3. Ruoanlaitto on minulle eräänlaista terapiaa. Jos en ole muutamaan päivään päässyt/ehtinyt kokkailemaan, minulle tulee pakonomainen tarve kokata - ihan hullua! Nautin, kun saan yksin häärätä keittiössä laittamassa ruokaa. Kokeilen mielelläni uusia reseptejä, mutta minulla on myös monia bravuureja.

4. Rakastan sammakoita. Rakastan, rakastan ja rakastan. Ne ovat niin suloisia pieniä limapalleroita. Minulla on kotona kymmeniä koristesammakoita, joita olen keräillyt ja saanut lahjaksi vuosien varrella. Kesäisin mökillä keräsin aina pieniä sammakoita ämpäriin, nimesin jokaisen ja annoin heille ruokaa (lue: ruohoa).

5. Harrastin nuorempana 10 vuotta tennistä. Kämmenlyönti oli vahvuuteni mutta syötöstä puuttui voima, haha. Tennisvalmentajamme olivat aivan parhaita ja meillä oli aina superhauskaa treeneissä ja kesäleireillä.

6. Olen ehkä yksi maailman epäteknisimmistä ihmisistä.

 

7.  Omistan YHDEN (1!) huulipunan. Kyllä, annan teidän luvan järkyttyä!

 

8. En ole tippaakaan aamuihminen. Rakastan nukkumista ja hitaita aamuja.

 

9. Rakastan lämpöä, aurinkoa, kesää. Kesät ovat parhaita. Kesäisin herään eloon! Talvi ei vuodenaikana miellytä minua ollenkaan (lue: vihaan talvea).

 

10. Olen todella huono matematiikassa. Pääsin juuri ja juuri lukion lyhyen matematiikan kursseista läpi. Lasken helpotkin yhteenlaskut sormin tai laskimella.

Minulla on ystävä

Minulla on ystävä.

Yksi ystävä, joka on ajatuksissani useammin kuin me tapaamme.

Yksi ystävä, joka on sydämessäni vielä ikuisuuden jälkeenkin.

Yksi ystävä, jonka kanssa jaettuihin muistoihin voin kääriytyä hymyillen koska vain.

Tämä ystävä laittoi minulle tänään viestiä, vaikka tiedän hänellä itsellään olevan tällä hetkellä paljon uutta ihmeteltävää omassa elämässään. Silti, kaiken sen uuden ihanuuden keskellä jota hän parhaillaan kokee, hän tuli ajatelleeksi minua. Minua. Kuinka etuoikeutettu ja onnekas olo siitä tulikaan. Monta tuntia olin yhtä hymyä. Tämä ystävä laittoi minulle viestissään tekstinpätkän, joka kuvastaa täydellisesti meidän ystävyyttämme.

Tästä tekstistä ja minun ihanasta ystävästäni aloin ajattelemaan, kuinka hienoa on, että minulla on elämässäni ihminen, jonka tiedän pysyvän rinnallani ja olevan tukenani aina silloin kun häntä tarvitsen.

Kuinka hienoa, että tiedän meidän välillä vallitsevan luottamuksen olevan 110 prosenttia lujaa tekoa ja jonka suusta en ole ikinä kuullut ilkeitä sanoja itsestäni kautta rantain.

Kuinka hienoa, että voimme jakaa niin syvälliset ajatukset ja tuntemukset kuin ne lapselliset vitsit ja naurutkin.

Vaikka meillä menisi pitkiäkin aikoja näkemättä tai puhumatta, se ei silti ikimaailmassa saisi minua epäilemään tai kyseenalaistamaan ystävyyttämme. Se side on olemassa, se on ja pysyy - vahvana. Nähdessämme taas, pölinät jatkuvat siitä, mihin olimme ne viimeksi jättäneet.

Vaikka meillä on ollut erilaiset elämäntilanteet siitä ensimmäisestä päivästä asti kun olemme toisemme tavanneet, se ei silti ole missään vaiheessa ollut este ystävyydellemme. Se ei saa, eikä sen pidä olla este. Se ei saa olla tekosyy. Me emme sen anna olla tekosyy, sillä pidämme ystävyydestämme kiinni kynsin hampain. Me molemmat tahoillamme tiedämme ystävyytemme ansaitsevan parempaa kuin tekosyillä tukahdutetut välit.

Hänelle ei tulisi ikinä mieleenkään vihjata syyllistäen - edes vahingossakaan -  minua siitä, ettemme ole nähneet. Sysätä "vikoja" minun niskoilleni. Minäkään en puolestani syyllistä häntä. Mitähän siitäkin tulisi? Mitä se hyödyttäisi? Ei tosiystävyys sisällä syyllistämistä. Ei tervettä ystävyyssuhdetta rakenneta syyllistäviin lauseisiin, katseisiin tai vihjailuihin nojaten. Meillä sen estää molemminpuolinen ymmärrys ja kunnioitus. Miksi et ole laittanut viestiä, miksi et ole soitellut, miksi sinusta ei ole kuulunut mitään- ovat lauseita, joita meidän ystävyydessä ei käytetä. Olen iloinen, että elämääni rikastuttaa ihminen, jonka kanssa olen täysin samoilla aaltopituuksilla. Meidän välillä on jonkinlainen sanaton yhteys. Molemmat vain tietävät.

Sinä olet hauska, kiltti ja lojaali.

Sinun kanssasi voi istua tunteja jutellen.

Tai ihan vain olla hiljaa.

Sinulle voi laittaa myöhään illalla viestin, voinko tulla käymään.

Sinä vastaat totta kai voit.

Ja minä palaan hiprakassa kotiin vasta kolmelta aamuyöllä, vaikka aamuseitsemältä alkaa työt - koska sinun kanssasi on vain niin hauskaa.

Kamerastani löytyy satoja kuvia meistä tanssimassa keittiössä, baarissa - milloin missäkin.

Aina on ollut ylikivaa - ja tulee olemaankin, tiedän sen.

Aion vaalia ystävyyttämme sekä sen muistoja. Samalla lupaan antaa sille enemmän aikaa jatkossa.

Sinulla on aina paikka sydämessäni.

Sinä olet ihana, lempeä ja ainutlaatuinen.

Sinä olet minun ystäväni.